Yrityksen ulkoinen viestintä

Minkä niminen on yrityksesi? Mitä tuotteita tai palveluja se tarjoaa?
- Ravintola Puistola. Puistolassa on lounasta ja À la cartea. Puistolan alakerrasta löytyy pizzeria Cantina ja Puistolan leipomo. Yläkerrasta löytyy myös kahvila. Puistola tekee myös tilaustöitä ja Puistolassa voi pitää kokouksia tms.

Ketkä mielestäsi muodostavat tutkittavanasi olevan yrityksen asiakaskunnan? Minkälaisia mielikuvia heille markkinoidaan?
- Asiakkaita löytyy laidasta laitaan, sillä Puistolassa on niin monenlaisia eri palveluja. Asiakkaille luodaan mielikuvia, että Puistolasta saa hyvää käsintehtyä ruokaa, ilman valmisteita. Ruoka on myös yleensä lähiruokaa joten sitäkin mainostetaan.

Puistola on esillä sosiaalisessa mediassa (Instagramissa ja Facebookissa) sekä Puistolalla on omat nettisivut. Puistolassa annetaan hyvä palveluvaikutelma ja Puistolassa palvelu on erinomaista, sillä ravintola on laadukas ja ravintolalla on korkeat laatuvaatimukset.

Oman alan blogit

Piilosokeria -blogi.

Tässä blogissa 34-vuotias energiatekniikan diplomi-insinööri kirjoittaa piilosokereista ja terveydestä.

Kinuskikissa -blogi

Tässä blogissa nainen kirjoittaa blogiinsa leivontaohjeita. Blogi on hyvin tunnettu leivontasivusto.

Murhia ja murkinaa -äijäblogi

Tämä blogi sisältää äijämäisiä ruokaohjeita ja kirjallisuutta. Blogin ruokaohjeet ovat perusruokaohjeita, jotka on muutettu äijämäisiksi

Nämä blogit ovat suurimmaksi osaksi harrastelijoiden tekemiä ja niistä löytyy paljon tietoa ruoasta ja leivonnasta.

Äidinkieli; Mediatehtävä 1, Uutisointi

Lukijat ovat puhuneet - täältä saa Oulun parhaat pizzat

Kalevan sivuilla aiemmin oli lukijoille äänestys, missä pystyi äänestämään Oulun parasta pitsaa. Äänestyksessä selvisi, että Oulun parhaat pizzat saa Oulun Da Mariosta. Da Mario sai 12 % äänistä. Puistolan Cantina sai 6 prosenttia äänistä (Olin itse Puistolassa työssäoppimassa)

Kaleva, 15.2.2017

Broileri maistuu suomalaisille - proteiinibuumin myötä myös kananmunien kulutus noussut

Uutisessa kerrotaan, kuinka kanaa syödään Suomessa enemmän kuin koskaan. Uutisessa haastateltiin Siipikarjaliiton toiminnanjohtajaa, Hanna Haminaa. Suomalainen syö keskimäärin 21 kiloa broileria ja kalkkunaa vuodessa.

Kaleva, Riikka Happonen, 11.2.2017

Ravintola-alan huiput palkittiin - myös pohjoissuomalaiset ammattilaiset saivat tunnustusta

Uutisessa kerrotaan Ravintola-alan PRO-patsaista (kutsutaan Oscar-palkinnoiksi) Tunnustuspalkintoja jaettiin 14 sarjassa. Opettaja-sarjan voittaja oli Esa Koppelo Oulun seudun ammattiopistosta. Esa on ollut opettajanani, joten tämä oli mielenkiintoinen uutinen. Uutisessa haastatettiin tuomariston puheenjohtajaa, Tomi Lanttoa

27.1.2017, Kaleva

Neljä suomalaisravintolaa säilytti Michelin-tähtensä - uusia tähtiä ei irronnut
Suomi ei saanut tänäkään vuonna uusia Michelin-tähtiravintoloita http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005098313.html
http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005098313.html

Tutkin Iltasanomien ja Iltalehden Ruoka -palstan uutisia. Molemmissa kerrottiin Michelin -tähtiravintoloista. Suomeen ei tänä vuonna tullut uusia Michelin -ravintoloita, mutta vanhat ravintolat säilyttivät tähtensä. Michelin-tähti on siis kansainvälinen luokitus maailman parhaille ravintoloille ja niiden keittiömestareille.
Iltalehdessä jutun julkaisi Eeva Paljakka 22.2, mutta Iltasanomien uutisen tekijää ei kerrottu, mutta juttu julkaistiin 22.2

Popplet; Screencast-O-Matic

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sanastotehtävä

Sanastotehtävä

Suomen kieleen syntyy uusia sanoja, kun uusia asioita keksitään tai kun uusia sanoja vain tarvitaan.

Johdin, on liite, jonka avulla luodaan uusia sanoja, johdoksia, esim. sanasta kirja muodostuu johtimen ’’sto’’ avulla kirjasto.

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä, esim. lohikäärme.

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uudissana on tietoisesti luotu tai pikkuhiljaa kieleen tullut sana.

Kielikello on kielihuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä. Kielitoimiston sanakirja on laajin nykysuomen yleiskieltä kuvaava sanakirja. Se kuvaa nykysuomen käyttöä ja antaa ohjeita sanojen ja rakenteiden suositettavasta käytöstä. Vanhoja sanoja lisätään usein sanakirjaan, sillä vanhat sanat voivat saada uusia merkityksiä tai niiden käyttötavat muuttuvat.
Uusia sanoja tuli 2011, jytky, ilmaveivi ja karppaus.
Trolli tarkoittaa verkkokeskustelua tahallisesti häiritsevää viestiä tai viestinlähettäjää.
Kirjanmerkki on nykyisin tietotekniikan termi, joka tarkoittaa käyttäjän selaimeen tallentamaa verkko-osoitetta.
Arkityyliset sanat ovat ihmisten käyttämiä sanoja, jotka ei välttämättä ole kieliopillisesti oikein ja yleiskieliset sanat ovat kieliopillisesti oikein. Arkikielestä yleiskieleen ovat siirtyneet esim. Blogi, hakkeri, jumiutua, leggingsit ja räppi.

Käsitteitä on viime vuosina siirtynyt historiaan, esim. ei ole enää läänejä. Sanakirjasta nämä sanat eivät kuitenkaan ole poistuneet, niiden selitteissä vain kerrotaan, että ne eivät enää ole nykyisin käytössä olevia käsitteitä. Sanat kuitenkin elävät kielessä vielä pitkään.

Mikä on oikea kirjoitusasu: Jogurtti vai jugurtti?
- Molemmat ovat kieliopillisesti oikein, mutta jugurtti on otettu jogurtin rinnalle, vain siksi koska se on laajasti käytössä oleva muoto.

Suomen murteet

Murretehtävä

1.       Lounaismurteet

2.       Hämäläismurteet

3.       Eteläpohjalaiset murteet

4.       Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

5.       Peräpohjalaiset murteet

6.       Savolaismurteet

7.       Kaakkoismurteet

Oma Oulun murteeni kuuluu pohjoispohjalaiseen murteeseen.
Oulun murteessa käytetään paljon kaksoiskonsonantteja esim. hyvää päivää = hyvvää päivää. Nää, sää ja mää sanat ovat käytettyjä Oulussa, tunnetuimmat Oululaiset lauseethan ovatkin ’’Ookkonää Oulusta’’ ja ’’Pelekääkkönää polliisia?’’ Välivokaalit kuuluu myös hyvin vahvasti Oulun murteeseen esim. ’’Keitäkkönää kahavia?’’

Lounaismurteissa käytetään paljon ruotsinkielistä lainattuja sanoja. Lounaismurteilla on ollut myös yhteyksiä viroon enemmän kuin muilla Suomen murteilla.

Yleishämäläinen ja leimallisesti hämäläinen piirre on, kun yleiskielen ’’d’’ kääntyy ’’l’’ tai ’’r’’ kirjaimeksi, esim lehden = lehren, lehlen.

Etelä-pohjanmaan murteessa yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r ja välivokaalien käyttö on yleistä esim. Mä taharon  uuren puukon lahajaksi.

Peräpohjalaisissa murteissa d:
Vuoden päästä = Vuojen päästä
Paan väri = Padan väri
Peräpohjalaisissa murteissa ts:
Metsän humina= mettän humina

Savolaismurteissa d:
Mahtaako suaha kalloo
Savolaismurteissa ts:
Tyttö männöö mehtään

Kaakkoismurteissa d:
lehden, sydän, vedän = Lehen, syvän, veän
Kaakkoismurteissa ts:
Metsä = Messä, mettä, mehtä