tiistai 15. marraskuuta 2016

Sanastotehtävä


Sanastotehtävä

Suomen kieleen syntyy uusia sanoja, kun uusia asioita keksitään tai kun uusia sanoja vain tarvitaan.

Johdin, on liite, jonka avulla luodaan uusia sanoja, johdoksia, esim. sanasta kirja muodostuu johtimen ’’sto’’ avulla kirjasto.

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä, esim. lohikäärme.

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uudissana on tietoisesti luotu tai pikkuhiljaa kieleen tullut sana.

Kielikello on kielihuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä. Kielitoimiston sanakirja on laajin nykysuomen yleiskieltä kuvaava sanakirja. Se kuvaa nykysuomen käyttöä ja antaa ohjeita sanojen ja rakenteiden suositettavasta käytöstä. Vanhoja sanoja lisätään usein sanakirjaan, sillä vanhat sanat voivat saada uusia merkityksiä tai niiden käyttötavat muuttuvat.
Uusia sanoja tuli 2011, jytky, ilmaveivi ja karppaus.
Trolli tarkoittaa verkkokeskustelua tahallisesti häiritsevää viestiä tai viestinlähettäjää.
Kirjanmerkki on nykyisin tietotekniikan termi, joka tarkoittaa käyttäjän selaimeen tallentamaa verkko-osoitetta.
Arkityyliset sanat ovat ihmisten käyttämiä sanoja, jotka ei välttämättä ole kieliopillisesti oikein ja yleiskieliset sanat ovat kieliopillisesti oikein. Arkikielestä yleiskieleen ovat siirtyneet esim. Blogi, hakkeri, jumiutua, leggingsit ja räppi.

Käsitteitä on viime vuosina siirtynyt historiaan, esim. ei ole enää läänejä. Sanakirjasta nämä sanat eivät kuitenkaan ole poistuneet, niiden selitteissä vain kerrotaan, että ne eivät enää ole nykyisin käytössä olevia käsitteitä. Sanat kuitenkin elävät kielessä vielä pitkään.

Mikä on oikea kirjoitusasu: Jogurtti vai jugurtti?
- Molemmat ovat kieliopillisesti oikein, mutta jugurtti on otettu jogurtin rinnalle, vain siksi koska se on laajasti käytössä oleva muoto.

Suomen murteet


Murretehtävä



1.       Lounaismurteet

2.       Hämäläismurteet

3.       Eteläpohjalaiset murteet

4.       Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

5.       Peräpohjalaiset murteet

6.       Savolaismurteet

7.       Kaakkoismurteet

Oma Oulun murteeni kuuluu pohjoispohjalaiseen murteeseen.
Oulun murteessa käytetään paljon kaksoiskonsonantteja esim. hyvää päivää = hyvvää päivää. Nää, sää ja mää sanat ovat käytettyjä Oulussa, tunnetuimmat Oululaiset lauseethan ovatkin ’’Ookkonää Oulusta’’ ja ’’Pelekääkkönää polliisia?’’ Välivokaalit kuuluu myös hyvin vahvasti Oulun murteeseen esim. ’’Keitäkkönää kah
avia?’’



Lounaismurteissa käytetään paljon ruotsinkielistä lainattuja sanoja. Lounaismurteilla on ollut myös yhteyksiä viroon enemmän kuin muilla Suomen murteilla.

Yleishämäläinen ja leimallisesti hämäläinen piirre on, kun yleiskielen ’’d’’ kääntyy ’’l’’ tai ’’r’’ kirjaimeksi, esim lehden = lehren, lehlen.

Etelä-pohjanmaan murteessa yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r ja välivokaalien käyttö on yleistä esim. Mä taharon  uuren puukon lahajaksi.

Peräpohjalaisissa murteissa d:
Vuoden päästä = Vuojen päästä
Paan väri = Padan väri
Peräpohjalaisissa murteissa ts:
Metsän humina= mettän humina

Savolaismurteissa d:
Mahtaako suaha kalloo
Savolaismurteissa ts:
Tyttö männöö mehtään

Kaakkoismurteissa d:
lehden, sydän, vedän = Lehen, syvän, veän
Kaakkoismurteissa ts:
Metsä = Messä, mettä, mehtä


tiistai 11. lokakuuta 2016

Kielen rekisterit

Tehtävä 1.


Muunna lausahdukset pehmeämmäksi ja asiallisemmaksi.


a.) '' Ole hiljaa!'' - ''Voisitteko ystävällisesti olla hiljempaa?''


b.) ''Tämä paita on liian pieni sinulle'' - ''Tämä paita näyttää olevan liian pieni teille''


c.)  ''Siirtykää vasemmalle'' - ''Voisitteko siirtyä vasemmalle päin''


d.)  ''Hän ei ole tänään töissä. Tulkaa huomenna takaisin.'' - ''Valitettavasti, hän ei ole tänään töissä. Pystyisittekö tulemaan huomenna takaisin?''


e.)  ''Haloo!'' (Puhelimeen vastattaessa) - ''Hei, kuinka voin auttaa?''


Tehtävä 2.


a.) Arkipuhetta puhun ystävilleni ja perheelleni
     Julkista arkipuhetta puhun koulussa, harrastuksissa ja asioidessa (esim. kaupassa)
      Muodollista kieltä käytän, kun olen asiakaspalvelutilanteessa.
b.) Esittelen kokkiveistä asiakkaalle, joka haluaa ostaa sen.
     - ''Tässä näette Mac Superior -sarjan 20,5 cm pitkän kokkiveitsen. Kuten näette, veitsen kärki on pyöreä. Kärki on teroitettu kauttaaltaan ja se mahdollistaa viillot, samalla tavalla, kuin terävällä kärjellä. Mac Superior on ammattilaisten kokkiveitsi ja se on japanilainen veitsi, joten se kuuluu teroittaa 10-15 asteen kulmassa, toisinkuin eurooppalaiset veitset, ne teroitetaan 20- 25 asteen kulmassa. Mac Superior veitsi on ruostumatonta Molybdenum Vanadium terässekoitetta.
Veitseä ei saa hakata ja vääntää mihinkään koviin aineksii, kuten jäiseen tai luiseen lihaan, kookospähkinään, säilykepurkin kansiin tms. Mac veistä ei saa ikinä pestä astianpesukoneessa, vaan se pestään käsin, mieluiten heti käytön jälkeen. Puinen kahva täytyy huuhdella kylmällä vedellä pesun jälkeen, puun haurastumisen ehkäisemiseksi. Veitsi kannattaa säilyttää paikassa, missä se ei pääse hakkaamaan muita metalleja (esim. vetolaatikossa) Itse säilytän veitsiäni veitsilaukussa, mutta keittiössä kannattaa säilyttää puisessa veitsitukissa tai magneettilistalla.
Veitsi kannattaa teroittaa joka käytön jälkeen, 5 kertaa molemmilta puolilla 10-asteen kulmassa(keraamisella tai timanttisella teroituspuikolla). Näin veitsi pysyy terävänä. Itse olen ostanut myös vesihiomakiven, millä teroitan veistäni tarvittaessa. Teroituksen jälkeen, veitsi on hyvä huuhdella, jotta veitseen ei jää teroituksessa tulevia teräshiukkasia.''


Esittelen kokkiveistä työkaverille
''Tämä on mun Mac - veitsi, ostin tän veitset.fi:stä. Helvetin hyvä veitsi, pyöree kärki oli kyl vähän epäilyttävä mut nyt kun on käyttänyt tätä, niin yhtä hyvin tällä leikkaa ku muillaki veitsillä. Ostin semmosen opiskelija paketin, mihin kuulu tää veitsi, sit juuresveitsi, kuorimaveitsi, terotuspuikko ja sit veitsilaukku. Makso noin 120 e yhteensä, mut kannatti ostaa, kun mones paikas on aina niin paskat veitset. Eikä näitä veitsiä saa pestä pesukonees. Ite terotan aina tätä 5 kertaa molemmilta puolilta keraamisel terotuspuikol joka käytön jälkeen. Sit joskus kun tuntuu, et on tylsynyt liikaa niin käytän vesihiomakivee, karkeuksilla 8000 ja 3000. ''


Tehtävä 3.
1. Haastateltavan mielestä, teitittely ei ole kadonnut kokonaan, mutta teitittelyä tapahtuu vähemmän kuin ennen. Haastateltavan mielestä asiakaspalvelussa käytetään hyvin paljon teitittelyä (Olkaa hyvä)
2. Iäkkäitä ja vieraita ihmisiä tulisi teititellä. Jos on epävarma saako sinutella tai teititellä, voi aina kysyä.