Popplet; Screencast-O-Matic

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sanastotehtävä

Sanastotehtävä

Suomen kieleen syntyy uusia sanoja, kun uusia asioita keksitään tai kun uusia sanoja vain tarvitaan.

Johdin, on liite, jonka avulla luodaan uusia sanoja, johdoksia, esim. sanasta kirja muodostuu johtimen ’’sto’’ avulla kirjasto.

Yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä, esim. lohikäärme.

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uudissana on tietoisesti luotu tai pikkuhiljaa kieleen tullut sana.

Kielikello on kielihuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä. Kielitoimiston sanakirja on laajin nykysuomen yleiskieltä kuvaava sanakirja. Se kuvaa nykysuomen käyttöä ja antaa ohjeita sanojen ja rakenteiden suositettavasta käytöstä. Vanhoja sanoja lisätään usein sanakirjaan, sillä vanhat sanat voivat saada uusia merkityksiä tai niiden käyttötavat muuttuvat.
Uusia sanoja tuli 2011, jytky, ilmaveivi ja karppaus.
Trolli tarkoittaa verkkokeskustelua tahallisesti häiritsevää viestiä tai viestinlähettäjää.
Kirjanmerkki on nykyisin tietotekniikan termi, joka tarkoittaa käyttäjän selaimeen tallentamaa verkko-osoitetta.
Arkityyliset sanat ovat ihmisten käyttämiä sanoja, jotka ei välttämättä ole kieliopillisesti oikein ja yleiskieliset sanat ovat kieliopillisesti oikein. Arkikielestä yleiskieleen ovat siirtyneet esim. Blogi, hakkeri, jumiutua, leggingsit ja räppi.

Käsitteitä on viime vuosina siirtynyt historiaan, esim. ei ole enää läänejä. Sanakirjasta nämä sanat eivät kuitenkaan ole poistuneet, niiden selitteissä vain kerrotaan, että ne eivät enää ole nykyisin käytössä olevia käsitteitä. Sanat kuitenkin elävät kielessä vielä pitkään.

Mikä on oikea kirjoitusasu: Jogurtti vai jugurtti?
- Molemmat ovat kieliopillisesti oikein, mutta jugurtti on otettu jogurtin rinnalle, vain siksi koska se on laajasti käytössä oleva muoto.

Suomen murteet

Murretehtävä

1.       Lounaismurteet

2.       Hämäläismurteet

3.       Eteläpohjalaiset murteet

4.       Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

5.       Peräpohjalaiset murteet

6.       Savolaismurteet

7.       Kaakkoismurteet

Oma Oulun murteeni kuuluu pohjoispohjalaiseen murteeseen.
Oulun murteessa käytetään paljon kaksoiskonsonantteja esim. hyvää päivää = hyvvää päivää. Nää, sää ja mää sanat ovat käytettyjä Oulussa, tunnetuimmat Oululaiset lauseethan ovatkin ’’Ookkonää Oulusta’’ ja ’’Pelekääkkönää polliisia?’’ Välivokaalit kuuluu myös hyvin vahvasti Oulun murteeseen esim. ’’Keitäkkönää kahavia?’’

Lounaismurteissa käytetään paljon ruotsinkielistä lainattuja sanoja. Lounaismurteilla on ollut myös yhteyksiä viroon enemmän kuin muilla Suomen murteilla.

Yleishämäläinen ja leimallisesti hämäläinen piirre on, kun yleiskielen ’’d’’ kääntyy ’’l’’ tai ’’r’’ kirjaimeksi, esim lehden = lehren, lehlen.

Etelä-pohjanmaan murteessa yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r ja välivokaalien käyttö on yleistä esim. Mä taharon  uuren puukon lahajaksi.

Peräpohjalaisissa murteissa d:
Vuoden päästä = Vuojen päästä
Paan väri = Padan väri
Peräpohjalaisissa murteissa ts:
Metsän humina= mettän humina

Savolaismurteissa d:
Mahtaako suaha kalloo
Savolaismurteissa ts:
Tyttö männöö mehtään

Kaakkoismurteissa d:
lehden, sydän, vedän = Lehen, syvän, veän
Kaakkoismurteissa ts:
Metsä = Messä, mettä, mehtä